Hortahypetystä!
Voihan kevät ja kevään raikkaat maut! On taas se ihana aika vuodesta kun luonto tarjoilee meille parastaan; villiyrttejä!! <3 Joko olet käynyt popsimassa vuohenputkia tai paistellut nokkoslettuja? Ellet vielä ole, ei hätää - kausi on vasta aluillaan ja ehdit vielä mainiosti mukaan hortahypetykseen!
Olen tässä muutamien viimeisten viikkojen ajan potenut hieman syyllisyyttä siitä etten ole ehtinyt tai malttanut istua koneen ääreen ja laittaa jakoon ensimmäistäkään villiyrttivinkkiä tai -reseptiä. Itse mutustelen herkkuyrttejä nyt joka päivä, ja tahtoisin kovasti jakaa ilosanomaa ja kannustaa hortan käyttöön. Nyt on ensimmäisten reseptivinkkien aika!
Olin viikonloppuna käymässä lapsuudenmaisemissani maalla Orivedellä. Äitini keitteli keräämistämme yrteistä taivaallisen hyvää nokkos-vuohenputkikeittoa, johon oli sujauttanut sekaan myös parsakaalia. Tuunailin tästä keitosta oman versioni lisäten paksuutta kukkakaalilla. Suosittelen testaamaan!
Pehmeän kookoksinen nokkos-vuohenputki-kaalikeitto (annos neljälle hengelle)
1 keskikokoinen sipuli
2 valkosipulin kynttä
n. 400g kukkakaalia
n. 300g parsakaalia
reilusti tuoretta ja nuorta nokkosta ja vuohenputkea
2 dl kookosmaitoa tai -kermaa (jos kookos ei kuulu lemppareihisi, tämän voit halutessasi korvata esim. ihan normaalilla kermalla tai kaurakermalla)
1 rkl voita tai kookos- /oliiviöljyä
1/2 tl jeeraa, eli juustokuminaa, suolaa ja mustapippuria maun mukaan
n. 6 dl vettä
Tee näin: sulata tai kuumenna rasva kattilan pohjalla, lisää joukkoon jeera ja anna sen hetki kuumentua jotta upean mausteen aromit pääsevät oikeuksiinsa. Lisää pieneksi pilkotut valkosipuli ja sipuli kattilaan, kuullota hetki. Lisää pilkotut kaalit ja kevyesti suola, ja kaada kasvisten päälle vesi. Anna keittopohjan kiehua n. 10 min miedosti poreillen. Lisää sekaan villiyrtit, rouhittu pippuri ja keittele vielä n. 5 min. Lisää kerma. Soseuta keitto ja lisää tarvittaessa vettä, mikäli haluat koostumuksesta ohuempaa.
Mikäli kaipaat keittoaterialle enemmän proteiinia, keiton oheen sopii hienosti keitetty kananmuna, murennettu feta-/vuohenjuusto tai vaikkapa kikherneet.
Ps. mikäli noudatat vhh-ruokavaliota tai ketoilet, keitto sopii myös sinun ruokavalioosi loistavasti, sillä yksi annos pitää sisällään vain noin 7 grammaa hiilihydraatteja! Villiyrtit ylipäätään sisältävät niukasti sokereita, mutta sen sijaan runsaasti mm. tärkeitä fytoaineita, foolihappoa, magnesiumia ja kaliumia.
Ja sitten vielä pari muuta villiä vinkkivitosta jakoon...
Villiyrteistä varsinkin lempän makuinen vuohenputki sopii mielestäni lähes minkä tahansa ruoan joukkoon. Lisää se joko kypsennyksen aikana tai ripotellen sekaan juuri ennen tarjoilua. Itse nautin vuohenputkesta erityisesti salaatin seassa tai leivän päällä voin ja päärynän kera. Kyllä vain, päärynän! :D
Nokkosmunakas tai munakokkeli nokkosen kera ovat myös sellaisia ruokia, joita tulee suosittua nopeasti valmistuvana iltapalana tai mukaan töihin pakattavana lounaseväänä. Hapankaali, kirsikkatomaatit ja avokado ovat hyväksi todettuja lisäkkeitä nokkosmunakkaan kanssa samalle lautaselle. Pähkinöillä ja siemenillä voi vielä viimeistellä annoksen, mikäli keho kaipaa lisää energiaa ja hampaat pureskeltavaa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan hortailun maukkaaseen maailmaan. Eripuolilla Suomea järjestetään nyt näin keväisin villiyrttikursseja, joissa käydään läpi yleisimpiä ja helposti tunnistettavia yrttejä, ja annetaan vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Kannattaa ehdottomasti tutkailla oman kotikaupunkisi tarjontaa. Netissä on myös valtavasti tietoa ja ohjeistuksia aiheeseen liittyen, ja Facebookista löytyy villiyrttiryhmiä, joista voi kysellä vinkkejä kokeneemmilta konkareilta.
Ilman apuvälineitä tehtävä villiyrttien poiminta kuuluu jokamiehenoikeuksiin, joten kuka tahansa voi hyödyntää näitä luonnon antimia. Keruupaikan suhteen on toki erittäin tärkeää olla tarkkana.
Arktiset Aromit ry:n sivuilla ohjeistetaan keruupaikasta näin: "Kasvit keräävät itseensä myös ympäristöstään haitallisia aineita, jotka ovat peräisin ympäristösaasteista, kasvinsuojeluaineista ja lannoitteista. Siksi luonnonyrttien poimimista on vältettävä mm. teiden varsilta, asutuskeskuksista, saastuttavien teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä. Etäisyys lähimpään tiehen tulee olla 50-100 metriä. Lannoitetuilta viljely- ja metsäalueilta sekä torjunta-aineilla käsitellyiltä alueilta ei yrttejä ole suotavaa kerätä korkeiden nitraattipitoisuuksien ja myrkkyjäämien vuoksi."
Ja samoin kuin sienimetsäillessä pätevä turvallisuussääntö ohjeistaa: kerää vain sellaisia lajeja jotka takuuvarmasti tunnistat.